Meillä on nyt loma! Tytöiltä loppui koulu torstaina ja minä jäin lomalle eilen. Tuntuu, että kevät meni lopulta yhdessä hujauksessa - ekasta koulupäivästä on sekä hetki että ikuisuus. Ja nyt on jo heinäkuu! Olemme kaikki vähän pöllämystyneitä: on tietysti hauskaa olla lomalla, mutta myös haikeus hiipii mieliin. Lähtöön ei nimittäin ole enää montaa viikkoa. Simo ja tytöt laskeutuvat Suomeen keskiviikkona 27.7. Minä teen sitten vielä muutaman viikon töitä ja kotiudun lauantaina 13.8., pari päivää koulun alkamisen jälkeen.
Tällä viikolla tytöillä oli koulussa lähinnä hauskapitoa - urheilua, leffoja ja valmistautumista viimeisen päivän luokkajuhliin. Torstain aluksi luokat kokoontuivat assemblyyn, yhteiseen tilaisuuteen, joka alkoi Tansanian kansallislaululla ja päättyi tanssimiseen. Välissä kuudesluokkalaiset esittivät tanssinsa ja pitivät kiitospuheita koululle & opettajille ja lisäksi jaettiin stipendejä. Me annoimme opettajille kiitokseksi Aarikan koruja ja Suomi-kirjoja.
Tulevien viikkojen lomasuunnitelmamme ovat - yllätys, yllätys - vielä vähän auki. Ensi viikolla ajatuksenamme on lähteä pohjoiseen Usambaran vuoristoon. Usambara on kuuluisa hienoista näköaloistaan, vaellusreiteistään ja Amanin sademetsäisestä luonnonpuistosta. Siellä voi myös muistella Suomen säätiloja… nyt talvella siellä on ilmeisesti ihan oikeasti kylmä, koska kaikki kehottavat ottamaan oman lämmittimen mukaan.
Seuraavalla viikolla lähdemme varmaankin vielä Sansibarille. Siellä on 9.-17.7. filmifestivaalit, joita kaikki kehuvat, ehkä päästäisiin vähän nauttimaan niistäkin. http://www.ziff.or.tz Ja muuten oleillaan, tavataan kavereita, pakkaillaan ja tehdään juttuja, joita ei ole vielä täällä Darissa ehditty.
Ps. Muistatte varmaan, kun kirjoitin Olivan tädistä, joka joutui sairaalaan, kun oma poika pahoinpiteli hänet. Tarinalla oli vielä surullisempi loppu: täti kuoli Olivan ollessa siellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti