Koulukuulumisia

Kaisla:

Nyt on jo yksi kokonainen viikko mennyt koulussa. Ja sitten menee toinen ja sitten kolmas. Mutta niitä edessä olevia viikkoja odotellessa voisin kertoa vähän ensimmäisestä kokonaisesta viikosta. 

Päivät ovat pitkiä ja väsyttäviä. Seitsemästä kahteen, siinä onkin sitten viikonloppuna aika väsynyt. Mutta päivät ovat ihan mukavia. Täytyy vähän tsempata kielen kanssa, mutta kyllä se siitä. 

Koulu on aika erilainen kuin meidän Suomessa. Täällä kuljetaan ulkokautta kaikkiin luokkiin, reput jätetään ulos, ei ole pulpetteja jotka voisi avata vaan taskut jotka ovat tuolin selkänojassa. Lisäksi tuodaan omat eväät. 

Tunnit ovat aika vaikeita, kun en osaa kieltä niin hyvin. Läksyihin menee aika paljon aikaa, koska niitä tulee paljon ja ne ovat ihan yksinkertaisesti vaikeita minulle. Nykyään saan enkun tukiopetusta tai no tavallaan, koska saan eri läksyt kuin muut oppilaat. Meillä olisi huomenna tieteen koe, mutta onneksi isi puhui opettajan kanssa ja opettaja sanoi että teen varmaan lisätehtäviä. Tänään pitää vielä istuttaa papu ja viedä purkki huomenna kouluun.

Nyt taitaa olla kerrottu tärkeimmät jutut, mutta kerron vielä että täällä pitää sanoa opettajia rouva tai herra ja sitten sukunimi. Arvatkaa kuinka monen opettajan nimen muistan?

Kielo:

Koulussa on ollut ihan kivaa, mutta useimmiten aika tylsistyttävää, koska en ymmärrä hirveästi mitä opettaja sanoo. Kaverit joutuvat auttamaan mua aika paljon ja kertomaan, mitä mun oikein pitää tehdä, koska opettaja ei osaa selittää yhtä hyvin. Ensi viikolla mulla alkavat omat enkun tunnit sillä aikaa kun muilla on ranskaa.

Läksyjä ei ole tullut kamalasti. Useimmiten mun on pitänyt lukea vain englanninkielistä kirjaa. Yhtenä päivänä piti printata Tansanian presidenttien kuvat, liimata ne pahville ja viedä kouluun. Niille ei ole tehty vielä mitään, mutta kai me kohta aletaan kirjoittamaan niihin jotain. Tänään piti kirjoittaa omasta perheestä. Matikasta on tullut jotain laskuja, mutta ne olleet aika helppoja. Me joudutaan aika paljon kirjoittamaan ja kopioimaan jostain kirjasta tehtävät, jotka tehdään sitten vihkoon. 

Koulussa käytetään aika paljon mustekynää. Mun luokkalaiset on aika paljon lainanneet mun kyniä ja kattoneet mun kumeja. Joistain kumeista on kadonnut osia ja kyniä on myös kadonnut. Onneksi osaan pyytää jo niitä takaisin.

Aina maanantaisin meillä on uintia. Viime viikolla en päässyt, koska oli huono olo ja isi haki mut kotiin. Me on uitu niin paljon, että uikkarit on jo kuluneet melkein läpinäkyviksi. Se on vähän hankalaa, kun täältä ei saa hyviä uikkareita. Eilen tilattiin netistä uusia, mä saan kokouikkarin ja urheilubikinit. Ne menee ensin Katille Suomeen ja Kati vie ne sitten jollekin tutulle, joka on tulossa tänne helmikuun ekalla viikolla.