Fakta homma

Tänään he tulevat: 16 toimittajaa sekä heitä luotsavat Erja-Outi ja Outi, vanhat työkaverini viestinnästä. Viikon Tansania-reissu on osa ulkoministeriön vuosittain järjestämää Kehitysakatemiaa, eräänlaista kehityskysymysten peruskurssia, johon kuuluu aina matka johonkin Suomen pitkäaikaisista kumppanimaista. Tänäkin vuonna mukana on edustava joukko suomalaista mediaa Hesarista Lapin Kansaan ja Ylestä Radio Helsinkiin. Myös Karjalaisen toimittaja on porukassa, niin että pohjoiskarjalaiset tarkkana tulevina viikkoina!

Kokonaisuudessaan viikon ohjelma on ihan hyvin paketissa - kiitos etenkin työkaverini Venlan uurastuksen. Vain muutama pikkuasia on auki, kuten Tansanian hallinnon oma esitys maan kehityssuunnitelmista. Se on kuitenkin vasta huomisaamuna klo 10.30, joten ei mitään kiirettä siellä finanssi- ja suunnitteluministeriössä. 

Mutta ennen kuin pääsemme käsiksi itse ohjelmaan, haen porukan kohta lentokentältä. Ja siinä minua ei suinkaan huoleta toimittajien kohtaaminen vaan se, miten saan viisumiprosessin hoidettua. Mutta olen varautunut niin monilla leimatuilla lupapapereilla, että eiköhän se jotenkin onnistu. 

Ja kun viikko toimittajien kanssa on takana, lennän porukan kanssa samoilla lennoilla pikavisiitille (20.-24.3.) Suomeen. Aivan, viikko tästä olen menossa nukkumaan Helsingissä! Tuntuupa hassulta.

Taustoja tehdessäni olen tutkaillut jos jonkinlaisia lukuja, tilastoja ja indeksejä. Jos sattuisi, että teilläkään eivät ole perustiedot hallussa, niin kirjaan tähän muutaman tärpin. Toimittajien taustoissa on mukana myös kuukauden takainen raporttini naisista vaalien jälkeen. Sen voi lukea ulkoministeriön sivuilta.

Eli pinta-alaltaan Tansania on 2,8 kertaa Suomen kokoinen (945 203 km2), mutta ihmisiä täällä on kymmenen kertaa enemmän. Myös väestönkasvu on eri luokkaa: jos nykytahti jatkuu, väestön ennustetaan kaksinkertaistuvan - eli ylittävän 100 miljoonan ihmisen rajan - vuonna 2035. Sitä ennen voi tosin tulla nuorisovallankumous - väestön keski-ikä on 17,7 vuotta, kun se Suomessa on 42,4 vuotta.

Myös talouskasvu on maissamme eri lukemissa - Tansaniassa siis huomattavasti suurempaa kuin Suomessa. Täällä kasvu on jatkunut tasaisesti seitsemän prosentin luokkaa viime vuodet, kun taas Suomessa… no, sen te tiedättekin. Kasvu on kuitenkin hyvin epätasaista ja maaseutu laahaa jäljessä. Maatalous työllistää 80 prosenttia väestöstä ja sen tehostumisloikka on todellakin vielä ottamatta. Valtion budjetti tänä vuonna on noin 11 miljardia euroa kun Suomessa vastaava luku on 54 miljardia. 

YK:n kehitysjärjestön UNDP:n inhimillisen kehityksen indeksi kertoo kuitenkin myönteisestä trendistä. Elinajanodotetteen, koulutuksen ja elintason mittareilla Tansania hivuttautuu vertailussa hitaasti ylöspäin. Kansallisen köyhyysrajan alla eli vuonna 2007 33,3 prosenttia väestöstä, kun vuoden 2012 mittauksissa osuus oli laskenut 28,2 prosenttiin.

Lapsikuolleisuuden vähenemisestä saa kiinnostavan vertailun Suomeen, joka tällä hetkellä kuuluu tämän lajin maailman ehdottomaan eliittiin (2,6 lasta tuhatta syntynyttä kohden). Mutta vielä reilu 60 vuotta taaksepäin Suomessakin kuoli vielä 50 alle viisivuotiasta lasta tuhatta syntynyttä kohden. Siis saman verran kuin Tansaniassa tällä hetkellä. Tuolloin viisikymmenluvun alussa Tansaniassa taas kuoli vielä 260 lasta tuhatta syntynyttä kohden, saman verran kuin Suomessa kuoli 1880-luvun lopussa. Näyttää siis siltä, että lapsikuolleisuuden väheneminen on vienyt maissamme saman ajan, 60 vuotta - Tansania vain tulee Suomea 60 vuotta jäljessä. Tällä vuosituhannella lapsikuolleisuuden laskutahti on kuitenkin Tansaniassa kiihtynyt, niin että tasoihin päästään toivottavasti nopeammin kuin reilussa 60 vuodessa. 

Vastaava muutos näkyy myös eliniänodotteissa. Vuonna 1950 eliniänodote oli Tansaniassa 41,2 vuotta - eli sama kuin Suomessa 1880-luvulla. Vuonna 2015 eliniänodote oli Tansaniassa 65 vuotta - eli sama kuin Suomessa vuonna 1950.

Monia muitakin mielenkiintoisia ranking-sijoituksia löytyy. Lehdistön vapautta kuvaavassa indeksisssä, jota Suomi komeasti johtaa, Tansania on 180 maan listalla sijalla 75.  Nyt huolta herättävät uuden hallinnon otteet - saa nähdä jatkuuko Tansanian verraten hyvä lehdistön- ja ilmaisunvapauden perinne.

Forbesin ”parhaiden bisnesmaiden listalla” Tansanian sijoitus on vasta 115, heti ennen Sierra Leonea ja Egyptiä – Suomen ollessa kuudes. Maailmanpankin Doing business -vertailussa Tansania puolestaan kipusi viime vuonna yhden sijan ollen nyt 139. Eli esteitä ja hidasteita yritystoiminnalle löytyy.

Maanosan omissa kisoissa, Afrikan maiden hyvää hallintoa mittaavassa Mo Ibrahim indeksissä Tansania kirii jo kahdeksanneksitoista 54 maan listalla. Vaikka tämä sijoitus näyttää ihan kohtuulliselta, on Tansanian kehitys tässä ja useissa muissa hyvän hallinnon indekseissä jämähtänyt. Niin, että presidentti Magufulin nuorelle hallitukselle riittää kyllä kirittävää.

Ja lopuksi vielä teknologiaa: jo seitsemällä kymmenestä tansanialaisesta on nykyään kännykkäliittymä. Määrä on kasvanut puolitoista kertaiseksi viimeisen viiden vuoden aikana. Suomessahan liittymiä on jo kaksi kertaa enemmän kuin ihmisiä.

Mutta ei enempää lukuja tällä kertaa. Jos kovasti innostuitte niin näitä maa- ja aikakohtaisia vertailuja voi tehdä lisää esimerkiksi Our World in Data -sivustolla.