Viimeinen viidestä ja muita uusia safarikokemuksia

Koulu on nyt taas alkanut ja loma on ohi. Kyllä oli maanantaiaamuna varhain hiljaisia tyttöjä laittamassa koulupukuja päälle, mutta illalla jo kumpikin huomasi, ettei se koulu niin kamalaa ollutkaan. Mukava oli myös muistella viimeisten lomapävien retkeä mummon kanssa Mikumin luonnonpuistoon.

Kielo:

Big five on vaikeimmin metsästettävät viisi eläintä Afrikassa. Ja nyt ne on nähty. Aikaisemmalla safarilla olimme nähneet norsun, puhvelin, leijonan ja sarvikuonon. Mutta leopardi vielä puuttui. Tarangiressa oli nähty vain jälkiä.  Mutta nyt Mikumissa meitä onnisti oikein kunnolla. Nähtiin kaksi leopardia.

Kun nähtiin eka leopardi mä ja Kaisla oltiin vielä ihan unenpöpperössä. Kun opas sanoi, tuolla on leopardi, mä luulin, että se oli joku aprillipila tai jotain. Mutta siellä se oli tien penkalla. Ja sitten se siirtyi ihan meidän viereen makoilemaan. Ihan kuin näytille. Siinä me saatiin ihailla sitä tovi, ja sitten se sukelsi heinikkoon. Vain valkea hännänpää näkyi. Sitten me odotettiin vielä hetki jos se vaikka kiipeis puuhun mutta ei. Se jäi piileskelemään.

Seuraavana aamuna me huomattiin toinen leopardi kaukana puun juurella. Opas kertoi, että tämä oli eri leopardi kuin edellisenä aamuna, paljon isompi. Täällä pitäis olla neljä leopardia. Kaksi keskikokoista, joista toinen me nähtiin ekana aamuna. Sitten kaksi isompaa, joista toiselta on häntä poikki. Mutta tällä isommalla oli komea häntä, joka näkyi hyvin kun se kiersi puun ympärillä. Taas me odotettiin jos se olis kiivennyt puuhun mutta nytkin se pakeni ruohikon sekaan. Pitkän aikaa me kierreltiin josko oltaisiin nähty se uudelleen, koska selvästi se vielä oli jossain lähellä. Opas näytti, kuinka kirahvit ja impalat kulkivat varovasti ja tarkkailivat ympärilleen. Mutta leopardia ei enää näkynyt, niin taitava se on piiloutumaan.

Kaisla:

Näimme myös pieniä norsuja. Että ne olivat söpöjä. Ehkä äitinsä jalan mittaisia, että ne mahtuivat täysikokoisen norsun mahan ali. Jos tiedätte minkä kokoinen on täysikokoinen norsu, niin tiedätte että noin sen jalkakin on aika iso, mutta sellainen pieni norsu sellaiseen isoon norsuun verrattuna, niin niiden kokoero on aika iso.

Se kuinka pienet norsut yrittivät pysyä äitinsä perässä, oli todella hauskan näköistä, koska ne venyttelivät kärsiänsä ja kävelivät niillä pikkujaloilla. Rakastan norsujen peppuja, ne ovat niin hauskan näköisiä kun ne kävelevät niine isoine peppuineen.

Sitten oli myös ne virtahevot. Nekin ovat söpöjä, mutta jos minulta kysytään niin eivät yhtä söpöjä kuin norsut. Mutta erittäin ihania ne olivat silloin kun ne haukottelivat, isoja, pitkiä ja "söpöjä" haukotuksia. Sielläkin oli sellainen pieni, mutta en kyllä nähnyt kuinka iso se on koska näin vain sen pään. Siitä puheen ollen, en meinannut uskoa kuinka isoja ovat virtahevot. Nehän ovat jättiläisiä. Niiden selkä on suurinpiirtein mun pään korkeudella.